Ovet
7.00-21.00
Parkkihalli
6.45-22.00
K-Citymarket
7.00-22.00
Prisma & parkkihalli
6.00-24.00

Supernanny Pia Penttalan vinkit lapsen itsetunnon vahvistamiseen

Kun lapsen tai nuoren itsetunto on kohdallaan, on hänen helpompi luovia hektisessä maailmassa. Vanhempi voi vahvistaa lapsen itsetuntoa kiinnostuksella, kannustuksella ja yhteisellä ajalla, sanoo Suomen Supernannyna tunnettu perheterapeutti Pia Penttala.

Hyvä itsetunto auttaa selviämään sosiaalisista tilanteista ja tukee lapsen kykyä käyttää luovuuttaan ja mielikuvitustaan. Se myös suojaa nuorta riskikäyttäytymiseltä ja kaveripiirin painostukselta ei-toivottuihin kokeiluihin.

Huono itsetunto puolestaan voi alkaa vaikuttaa lapsen tai nuoren omanarvontuntoon.

−Tällöin lapsi ikään kuin kadottaa itsensä. Ja miten huolehtia itsestään, jos ei tunnista itseään? Huono itsetunto lisää myös riskiä esimerkiksi masennukselle, sanoo Suomen supernannynakin tunnettu erityistason psyko- ja perheterapeutti Pia Penttala.

Avainasemassa kiinnostus ja kannustus

Lapsen itsetunnon vahvistaminen ei vaadi sirkustemppuja vanhemmilta. Tärkeintä on yhdessäolo, kiinnostus lapsen asioita kohtaan ja lapsen tukeminen uusien asioiden äärellä. Pienemmän lapsen kohdalla tämä voi tarkoittaa aikuisen läsnäoloa ja apua esimerkiksi silloin, kun lapsi harjoittelee uusia taitoja, kuten uimista tai pyöräilyä.

−Nämä ovat lapselle isoja, ensisijaisia asioita, ja on tärkeää, ettei hänen tarvitse selviytyä opettelusta yksin. Kun taitoja on alkanut syntyä, aikuisen kiinnostus ja kannustus on edelleen tärkeää. Ylettömästi ei tarvitse kehua, mutta positiivinen huomio kannattelee lasta ja vahvistaa hänen itsetuntoaan, Penttala kertoo.

Ota teini mukaan suunnitteluun

Vanhemman huomio on tärkeää myös teini-ikäiselle, vaikkei tämä sitä ehkä ulospäin näyttäisikään. Teini saattaa viihtyä paremmin omassa huoneessaan kuin vanhempiensa seurassa, mutta vanhemman tulee silti osoittaa kiinnostustaan häntä kohtaan.

−Esimerkiksi koulupäivästä kannattaa kysellä, vaikka lapsi murahtaisi vastaukseksi. Ei pidä käskyttää, että nyt tulet tänne vastaamaan kunnolla. Näin teinille välittyy viesti, että vanhempi on nähnyt minut ja välittää minusta tällaisena kuin olen, Penttala sanoo.

Nuoren itsetuntoa vahvistaa myös tunne siitä, että hän on osa perheen asioiden ratkaisuja. Mitä vanhempi lapsi on kyseessä, sitä enemmän häntä tulisi kuulla, kun tehdään yhteisiä suunnitelmia.

−Tämä myös viestittää nuorelle, että hän on osa yhteisöä, vaikka ehkä tunteekin olonsa omissa nahoissaan erilaiseksi kuin ennen, Penttala toteaa.

Liikunta tuo itsevarmuutta

Liikunta on myös hyvä keino lapsen ja nuoren itsetunnon vahvistamiseen. Liikunnallisuus tuo hyvää mieltä ja virkeyttä sekä itsevarmuutta murrosiässä muuttuvan kehon kantamiseen. Penttalan mukaan osalla lapsista liikunnallisuus myös nostaa kilpailuhenkeä hyvällä tavalla.

−Se ei tarkoita pelkkää voitontahtoa, vaan tahtotilaa harjoitella ja pärjätä. Tämä taas heijastelee muihinkin elämän osa-alueisiin ja viestii, että minä pärjään ja pystyn hoitamaan hankalatkin tilanteet.

Vastaavasti liikunnallisten taitojen takkuaminen voi aiheuttaa hallaa itsetunnolle. Jos esimerkiksi hiihto ei suju, lapsi saattaa hävetä asiaa ja alkaa pinnata koulun liikuntatunneilta. Penttala peräänkuuluttaa vanhempien roolia lapsen liikuntataitojen kehittämisessä.

−Vanhempien pitäisi lähteä ulos harjoittelemaan yhdessä lapsensa kanssa. Ei riitä, että patistaa lapsen ulkoilemaan, vaan oma takamus pitää nostaa penkistä ja lähteä lapsen rinnalle tekemään yhdessä.

Kuuntele ja keskustele

Yhteinen aika ja yhdessä tekeminen on tärkeää myös siksi, että aikuinen pysyy kärryillä lapsen ajatuksista ja tunteista. Kun vanhempi tietää, mitä lapsen päässä liikkuu, hän pystyy paremmin ohjaamaan lasta ja tarttumaan mahdollisiin ongelmakohtiin.

Esimerkiksi erilaisuuden hyväksymistä ei opeteta lapselle pelkästään asiasta paasaamalla vaan myös lapsen ajatuksia kuuntelemalla.

−Vanhemmat ovat lapsensa parhaita asiantuntijoita, ja jotta tämä asiantuntijuus säilyy, vanhempien on vietettävä aikaa lapsensa kanssa. Vain eri teemoista keskustelemalla voi tietää, mikä lapsen käsityskyky on, ja miten se muuttuu vaikkapa puolessa vuodessa, Penttala sanoo.

Vanhemmat, yhdistäkää voimanne

Myös sosiaalisten suhteiden takkuaminen paljastuu parhaiten lapsen kanssa keskustelemalla. Penttala muistuttaa, että jos lapsi kertoo havainneensa kiusaamista tai ulkopuolelle jättämistä koulussa, on aikuisen tehtävä puuttua asiaan.

−Alakouluikäisellä lapsella ei ole kykyä hoitaa tällaisia tilanteita. Se on jo iso asia, että lapsi kertoo havainnostaan aikuiselle. Siitä eteenpäin asia on aikuisen vastuulla.

Penttala peräänkuuluttaa yhteisöllisempää kasvatustapaa sen sijaan, että kukin perhe kasvattaa lapsiaan omissa poteroissaan. Kun vanhemmat tuntevat toisensa ja toimivat yhdessä, solmut lasten kaverisuhteissa aukeavat helpommin.

−Yhdessä pystytään paremmin seuraamaan, onko syrjään jäämistä ja kiusaamista. Tällainen yhteisökasvattaminen lisää myös lasten aikuiskontakteja ja luo turvallisuudentunnetta, Penttala tuumaa.

Pia Penttala on mukana Willan syksyssä − tule kuuntelemaan Supernannyn vinkit MyBnB Live -tapahtumassa lauantaina 19.8.2023.